torstai 13. heinäkuuta 2017

Kultainen ananas - makea pala sisustukseen

Ostimme hiljattain olohuoneesemme uuden ruokapöydän ja seinä pöydän takana suorastaan kiljui taulua taakseen. Olin selaillut Instagramissa sekä Pinterestissä ideoita avukseni ja ilokseni minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä yhteistyötä BGA Nordicin kanssa. BGA on ruotsalainen perheyritys, joka on perustettu jo vuonna 1993. Heidän ydinalueensa ovat liikkuva kuva sekä valokuvaus. Heidän valikoimastaan löydät varmasti haluamasi kehykset sekä kuvat, jotka voit myös teettää mittatilauksena.
Oma valintani osui tällä kertaa kultaiseen ananas-aiheiseen julisteeseen sekä valkoisiin korkeakiiltokehyksiin. Sami ihmetteli aluksi valintaani, mutta jokainen vähänkin megazonepiireissä liikkuva tietää vitsin tämän takana ja ananashan on ainakin vähän aikaa sitten ollut vielä hyvinkin suosittu sisustuselementti. 
Kuten ehkä kuvista arvaatte, taulu ei päätynyt olohuoneemme seinälle eikä kiinni seinään ollenkaan. Ruokapöydän takana oli nimittäin kiviseinä ja koska asumme vuokralla, en vielä uskaltanut alkaa poraamaan reikää seinään. Taulu koristaakin tällä hetkellä makuuhuonettamme sängynpäätymme päällä ja se sopiikin siihen melkein paremmin. Sängynpäädyn päällä vallitsee nimittäin yleensä kaaos ja nyt taulun vuoksi se täytyy pitää vapaana muista tavaroista. Win-win siis.
Kuten aiemminkin kuvia ottaessa, Teukka tuli tälläkin kertaa varastamaan huomion taululta. Hän halusi ilmoittaa, että hänen kuninkaallisen korkeutensa ruokapöydälle ei mitään tauluja laiteta. Äiti on kyllä ollut todella tyytyväinen uuteen väriläiskään ja sen paikkaan makuuhuoneessakin. Mikäli siis haaveilet pienestä piristyksestä sisustukseesi, harkitse vaikka kultaista ananasta sinunkin sisustukseesi! 

Tykkäättekö te ananaksesta sisustuselementtinä ja miellyttääkö kulta värinä teitä sisustuksessa? :)

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Kesän 2017 suunnitelmia - bucket list

Kesä 2017 alkaa omasta näkökulmasta vasta olla aluillaan, sillä eihän tuota kylmää ilmanalaa vaan voi sanoa kesäksi. Kesällä kuuluu nauttia auringosta, lämmöstä sekä olla ilman huolen häivää. En ole tehnyt kauheasti suunnitelmia tälle kesälle, mutta nyt kun aloin miettimään tätä bucket listiä, onhan niitä suunnitelmia ja toiveita kuitenkin ollut tuolla takaraivossa.

Kesällä 2017 haluaisin:

Käydä minigolfaamassa ja syömässä jäätelöä samalla

 Käydä Suomenlinnassa metsästämässä Pokemoneja ja nauttia patonkia piknikillä

 Tehdä roadtrip pohjoisempaan ja käydä mm. isäni ja mummini luona synnyinkaupungissani
 Piipahtaa Haaparannassa ja mahdollisesti aidossa ruotsalaisessa Ikeassa

 Viettää aikaa sukuni ja perheeni kanssa

 Juhlia Teukan 2v. synttäreitä heinäkuun lopussa

 Nauttia minilomasta Ruotsin risteilyllä elokuussa
 Olla ajattelematta töihinpaluuta

 Käydä Helsingin uudessa Siipiweikot-ravintolassa useita kertoja

 Testata myös Viikinkiravintola Haraldin rakkauspakettia
 Käydä ihastumassa suloisiin eläimiin Korkeasaaressa

 Vierailla Lonnan saaressa Helsingin edustalla

Tässä muutamia juttuja, joiden kovasti toivon toteutuvan tänä kesänä. Etenkin minigolfia odotan kovasti, sillä viime kerrasta on aikaa jo ainakin parisen vuotta. Myös Suomenlinnan vierailusta on päässyt vierähätämään tovi. Toivottavasti myös lämpimät ilmat suosisivat meitä kaikkia!

Mitä suunnitelmia teillä on tulevalle kesälle? :)

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Newbies from Newbie - röyhelöpyllyjä sekä pitsiä

Kävimme keskiviikkona humputtelemassa hieman Eveliinan kanssa Newbiellä ja neidin vaatekaappi sai kivasti taas täytettä. Tyttö kasvaa niin kovaa vauhtia, että tällä kertaa ostimme Evelle jo kokoa 68, sillä muuten vaatteita ehtii pitää vain parisen kertaa enkä raaski laittaa näin ihania vaatteita heti kiertoon.
Newbiellä oli myös pienoiset alet, joskaan aletuotteita ei ollut ihan kamalasti. Löysimme kuitenkin tämän ihanan neuleen -30 % alennuksella. Tämä sopii käytettäväksi nyt kesällä sekä myöhemmin syksyllä.
Alunperin en ollut ajatellut ostaa mekkoja, sillä ne eivät ole kauhean käytännöllisiä pienellä lapsella. Tämä pitsikoristeltu mekko oli kuitenkin -70 %, joten tartuimme tilaisuuteen. Jäljellä oli vain koko 62, mutta edullisen hinnan vuoksi otimme tämän kuitenkin. Onhan tässä kuitenkin vielä käyttöaikaa jäljellä ja koko 68 on kuitenkin vielä melko reilu.
Ah, röyhelöpyllyjä. Näistä kohistaan kovasti Newbie-kirpparilla, jossa olen. Nämä ovat ilmeisen kovaa valuuttaa pienten tyttöjen vaatetuksessa, joten nyt Evekin on mukana muodissa. Typy alkaakin viihtyä yhä enemmän vatsallaan, joten röyhelöt pääsevät näkyviinkin. Kaikki loput jutut olivat normaalihintaisia.

Tämä ihana pitsibody on juuri sopiva kesäksi. Koska kesä tuntuu olevan kovin viileä tänä vuonna, aiemmin esitelty neuletakki sopii tämän kaveriksi.
Viimeiseksi esittelyssä sukat. Näitä meidän tyttö vihaa yli kaiken ja kutsummekin Eveä sukkavihaajaksi. Näissä on hieman pidemmät varret, joten toivon, että nämä pysyisivät edes hetken jalassa vaikka en siihen oikeasti kyllä uskokaan.

Kuten huomaatte, Even pukeutuminen noudattaa melko hempeää ja lälläriä linjaa. Sitten kun Eve osaa itse ilmaista mielipiteensä vaatteista niin hän saa kyllä mahdollisuuden vaikuttaa pukeutumiseensa. Esittelin kyllä liikkeessä kaikki vaatteet Evelle ja ainakin kasvoilla paistoi leveä hymy etenkin röyhelöpyllyjen kohdalla :) Muut asiakkaat kovasti naureskelivat meidän toiminnalle, mutta hei, pitäähän Eveltäkin kysyä!
Mitä mieltä te olitte näistä vaatteista? Mitä merkkejä itse suositte lastenne pukeutumisessa ja miksi?

torstai 6. heinäkuuta 2017

Mammatreffit @ Ravintola Teatteri

Kävimme eilen Lauran, hänen poikansa ja Even kanssa viettämässä aikaa Helsingin keskustassa ja tarkemmin Ravintola Teatterissa. Laura kehui Teatterin olevan lapsiystävällinen ja ravintola, ja sitä se tuntui olevankin. Olen itsekin alkanut kiinnittää huomiota juuri ravintoloiden lapsiystävällisyyteen, sillä lapsiahan ei Suomessa katsota mitenkään erityisen hyvällä.
En ollut koskaan aiemmin käynyt Teatterissa, mutta tämän visiitin ja herkullisen salaatin jälkeen tulen varmasti käymään siellä uudelleen. Deli-puolella oli tällä kertaa rauhallista ja saimme viettää aikaa aivan rauhassa. Imetyskin oli ilmeisesti sallittua, sillä kukaan ei ainakaan tullut erikseen mainitsemaan mitää siitä. 
Lounaan jälkeen meidän matka jatkui kohti Galleria Esplanadia ja Newbien liikettä. Olin jo pitkään halunnut käydä uudestaan Newbiellä ja minun piti ihan vain käydä taas katsomassa, mutta kyllähän sen arvasi ettei sieltä tyhjin käsin kotiin tulla.
Eve kasvaa kovaa vauhtia ja pituutta on nyt tasaisesti tullut se 2cm lisää kuukaudessa. Tällä hetkellä Eve huitelee 64cm pituuksissa, joten hakusessa oli erityisesti 68-koon vaatteita, jotta ne eivät jäisi heti pieneksi. Olin jo pitkään himoinnut Evelle "röyhelöpyllyjä", joten niitä tuli ostettua samantien paritkin. Ostoksia oli muitakin ja tulen esittelemään ne teille vielä erikseen. Newbien vaatteet ovat kyllä vain niin meidän tyyliä!

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

OOTD 2/7/2017

Vähän aika sitten valittelin asukuvaajan puutetta, mutta nyt sunnuntaina oli mahdollisuus käyttää serkkuni Maijan asukuvauspalvelua, joten tässä pitkästä aikaa päivän asu! Asu itsessään on aika simppeli, mutta en oikein tiennyt kuinka juhlavasti sunnuntain juhliin uskalsi pukeutua. Yllätyittekö kenties vaaleanpunaisesta väristä?
toppi ja hame GIna Tricot / kengät Ted Baker / reppu Zaful
Tilasin kyseisen hameen Gina Tricotilta jo hyvissä ajoin ennen kesää, mutta se pääsi ensimmäisen kerran käyttöön vasta viime sunnuntaina. Ihastuin BIDissä Lauran päällä nähtyyn vekkihameeseen sekä Vilan stailaushaasteen pisteellä nähtyyn versioon, joten olihan tällainen saatava itsellekin. Hame on ihanan kevyt ja karkkiväri sopii ihanasti kesään. Koen olevani myös hyvin onnekas, sillä lempivärini on tällä hetkellä suurinta muotiväriä vaatteissa.
Even päivän asu-kuvat jäivät tällä kertaa ottamatta, mutta pikkuneidillä oli tietysti myös vaaleanpunaista päällä ja olemmekin Even kanssa melko hyvin värikoordinoituja muinakin päivinä. Äitiä kovasti himottaisi käydä Newbiellä ihan vain katsomassa uusia vaatteita ja hei, kohtahan taas tämäkin koko jää pieneksi.

Mitä te tykkäsitte tästä asusta? 

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Sunnuntain juhlahumua

Sunnuntaina olimme juhlistamassa iloista tapahtumaa suvussamme ja kokoonnuimme samalla grillikauden avajaisiin. Tiedossa oli hyvää ruokaa, juomaa sekä seuraa. Onneksi sää suosi meitä ja yksi kesän kauniista päivistä osui kohdalle. Tällä kertaa kokoonnuimme kovin pienellä porukalla, sillä puolet suvusta oli muilla mailla.
Lasten juomaa ja samppanjaa
Juhlissa kilisteltiin samppanjalla, mutta itse tyydyin limonadiin, sillä en käytä alkoholia enää laisinkaan. Ehdin tottui raskauden aikana täysin holittomaan elämäntyyliin, joten olen päättänyt jatkaa samalla linjalla. Ennen raskautta join alkoholia hyvin harvoin, joten kovin suuri muutos ei ole kyseessä. En vain nykyisin näe mitään syytä ottaa edes sitä yhtä lasillista ja monia selkeästi ärsyttää valintani. Mitäpä se muille kuuluu etten juo, kun en minäkään jeesustele juomisesta muille.
Suvun nuorin ja vanhin / sisäfilettä grillissä ♥
Eve pääsi kiertämään sylistä syliin tuttuun tapaan ja pyöri muutenkin mummin ja isomummin huomion keskipisteenä. Sukujuhlat ovat kyllä oiva paikka saada itsellekin ruokarauha, kun kaikki haluavat vuorollaan pidellä pientä sylissä. Grillimaisterimme Kalle oli grillannut meillä äärimmäisen maukkaita sisäfilepihvejä ja olenkin vahvasti sitä mieltä, että näitä grillijuhlia voitaisiin järjestää useamminkin. Meiltä kun ei vielä toistaiseksi sitä omaa pihaa saati grilliä löydy.
Juhlissa ehdittiin napata myös muutama asukuva pitkästä aikaa ja niitä onkin luvassa seuraavassa postauksessa. Juuri kun pääsin valittelemasta asukuvien kuvaajan puutetta niin nyt sellainen oli kerrankin saatavilla. Kiitos vain serkulleni Maijalle jo näin etukäteen! ♥ Olisi kenties pitänyt napata Evestäkin kunnolliset asukuvat, sillä hänelläkin oli päällään tyrmäävän upea mekko suoraan Ranskan Rivieralta.

Mitäs mieltä olisitte muuten kesän bucket lististä? :) Kertokaahan myös ihmeessä mitä teidän kesäsuunnitelmiin kuuluu!

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Nettikirpparit - miksi edes vaivaudun

Olen jälleen kerran yrittänyt päästä eroon turhasta tavarasta ja kaikista huonoista kokemuksista huolimatta nettikirpparit ovat paras tapa siihen. Useimmiten kaupat sujuvat hyvin, mutta jahkailijoita, miljoonan kuvan perään kysyjöitä, mieheltä kysyjiä ja sanan nouto tarkoituksen hukanneita ei vaan voi välttyä kohtaamasta. Miksi tästä pitää tehdä niin kamalan vaikeaa? 

Tällä hetkellä väännän yhdestä kaupasta ostajan kanssa, jonka piti tulla noutamaan eräs toppi tänään klo 16-17 välillä. Fine, muuten olisi voinut tulla, mutta olemme silloin juhlissa. Sitten alkoi jankkaaminen siitä, missä nämä juhlat ovat. Menin erehdyksissäni sitten kertomaan, että juhlat ovat Espoossa ja äkkiä se äsköinen nouto joka olisi ihan täältä Helsingistä asti onnistunut, muuttui toimitukseksi hänen haluamaansa paikkaan Espoossa. Jouduin kuitenkin toteamaan, että no can do, kun en omista ajokorttia eikä ole oma autoni, jolla ollaan liikenteessä. Tästä käynnistyi valtava pohdinta, että jaksaako hän nyt ajaa 5km pidemmälle, johon hän siis alunperin oli jo valmis. Tarjosin ostajalle postituksen mahdollisuutta huikeaan 2€ hintaan - ei käy. Paita täytyy siis saada noutaa Espoosta, joka on tästä katsottuna katseluetäisyydellä. Katsotaan miten käy. Itse kyllä veikkaan, että paita jää minulle.

Tämän viikon aikana törmäsin myös harvinaisen tiukkoihin ostoehtoihin, jossa minun olisi pitänyt taata myytävästä rintarepusta ostajalle mm. ihan kaikki tai muuten hän palauttaa reppunsa. Jos rintarepun löytäminen on näin tärkeää juuri niillä kriteereillä niin kannattaa varmaan mennä kauppaan ostamaan se reppu. En ala palauttelemaan reppua ees taas sillä syyllä kun "väri ei miellytäkkään" ja etenkin kun itselläni ei ole velvollisuutta ottaa palautusta vastaan. Lisäksi repulla oli kiire, mutta kuitenkin maksu onnistuu vasta parin viikon päästä. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten tämä tapaus vielä etenee.

Suurin syy siihen miksi ylipäänsä jaksan edes koittaa nettikirppistelyä, on se, että lähialueeni kirppisryhmä toimii pääsääntöisesti hyvin eikä tuotteita tosiaan tarvitse toimitella sinne sun tänne. Jos haluat sen parin euron paidan niin ole hyvä ja nouda täältä, kuten ilmoituksessa lukee. Olen koittanut myydä vaatteitani Zadaassa, mutta en ole palvelusta aivan vakuuttunut. Livekirpparit eivät ole vaihtoehto, sillä useimmiten siinä hommassa päätyy itse vain maksumieheksi ja on helpompi roudata tavarat UFFin laatikkoon.

Millaisia kokemuksia teillä on nettikirppareista? Jos teillä on hyviä tarinoita, kertokaa ihmeessä! :)

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Neuvolakuulumisia

Even 3kk neuvolasta on aikaa jo niin kauan, että 4kk neuvolakin on jo ensi viikolla, mutta en olekaan kertoillut teille vähään aikaan siitä, miten Eve on kasvanut ja kehittynyt. 3kk neuvolassa Eve sai ison läjän rokotteita, joista ei onneksi tullut kuumeilua eikä muutakaan vaivaa. Olihan se ihan kauheaa katsoa kun omaa pientä pistettiin ja vielä pariinkin otteeseen. Onneksi Eve rauhoittui nopeasti ja toivottavasti myös unohti tämän ikävän kokemuksen nopeasti.

Pituutta neidille oli kertynyt 62,5cm ja painoa 5570g, iso tyttö siis jo! Refleksit toimivat kuten pitääkin ja joka päivä saa hämmästyä, miten paljon uusia juttuja pieni voi oppia. Pieni vauvani onkin muuttunut jo ihan isoksi tytöksi, joka haluaisi jo kovasti istua meidän muiden tapaan ja tutkia maailmaa muualtakin kuin lattialta.
Tästä syystä vaunulenkit ovat saaneet jäädä ja ne ovatkin vaihtuneet rintareppureissuihin. Täytyy kyllä sanoa, että kävelylenkit tuollaisen kuuden kilon lisäpainon kanssa ovat melkoisen tehokkaita. Ostin Evelle myös Bumbon, johon olemme tutustuneet nyt parin minuutin verran. Kovasti tyttö viihtyisi jo siinä, mutta en viitsi vielä enempiä istuttaa, kun Eve on kuitenkin niin pieni vielä. Mahallaan olo sujuu jo oikein mallikkaasti ja kohta edessä on selkeästi ensimmäiset ryömimisyritykset. Lastenlääkäri kommentoikin Eveä kahden päivän iässä, että tästä tytöstä tulee vielä kova menijä ja se taitaa kyllä pitää paikkansa.

Tällä hetkellä tyttö nukkuu päiväunia ja äiti saa kerrankin hetken omaa aikaa mm. blogin parissa. Yleensä Eve herää viimeistään vartin päästä kun äiti poistuu vierestä, joten katsotaan miten nyt käy :) (heräsihän se alle vartissa :))
Oman ajan puutteen vuoksi blogikin on jäänyt hieman heitteille, mutta suoraan sanottuna kärsin myös hieman kirjoittajan blokista. En halunnut tehdä tästä mammablogia, mutta kauheasti muuta kuin mammailua ei tule tällä hetkellä harrastettua enkä uskalla kirjoittaa vauva-arjesta vaikka juttuja olisi. Haluaisin kuvata päivän asuja, mutta kukaan ei ole kuvaamassa. Voisin kirjoittaa toki käynnissä olevasta konmarista, mutta mistä sitten kirjoittaisin? Olisikohan ajatus perhelifestyleblogista sittenkään kovinkaan huono? Tätä täytyy pohtia ja jos teillä on vinkkejä tämän esteen ylittämiseksi, apua otetaan vastaan ♥

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Miltä tuntuu olla 29-vuotias?

Koin ensimmäisen ikäkriisini ollessani 17-vuotias ja silloin aloin jo kauhistelemaan lähestyvää 20 vuoden ikää. Ensi vuonna tuo pelottava 30 vuoden ikä kolkuttelee ovella ja astuu siitä sisään, joten pelottaako se? Voin sanoa, ettei ainakaan tällä hetkellä pelota. Joku fiksu (tai kenties typerä) on joskus päättänyt, että 30 vuoden saavuttaminen on jotenkin iso juttu. Kai se sitä onkin, sillä onhan tässä elämässä ehditty kokea jo paljon kaikenlaista. 

Äidiksi tuleminen oli tietysti ehdottomasti isoin asia, jonka olen koskaan kokenut enkä voinut kuvitellakaan, että se voisi olla näin ihanaa. Voisin lässyttää tähän pitkät litaniat äitiyden ihanuudesta, mutta säästetään teitä siltä osalta, sillä tämänhän ei pitänyt olla mammablogi :) Äidiksi tuleminen ennen 30 vuoden ikää oli kuitenkin aina ollut "tavoitelistallani" jos nyt niin voi sanoa ja kieltämättä lapsen saaminen nuorena on varmasti helpompaa. Lisäksi itse pelkäsin kovasti sitä, että yli kolmekymppisenä nainen luokitellaan jo riskisynnyttäjäksi vaikka synnyttäjien keski-ikäkin taitaa olla koko ajan nousussa ja ainakin omasta mielestäni tuntuu siltä, että ihmisten elämäntilanne saa ihmiset hankkimaan lapsia hieman myöhemmin.
Jos minulta olisi silloin 20-vuotiaana kysytty, että millainen elämäntilanteeni on 29-vuotiaana niin en ehkä olisi uskonut, että haaveista tulisikin totta eli minulla olisi puoliso, lapsi, kissa, hyvä koulutus, vakituinen työpaikka sekä kohta toivottavasti myös ihan oma kotikin. Kaikki nämä asiat tuntuivat niin kovasti aikuisten jutuilta, joten olenko minäkin nyt sitten aikuinen?

Vaikka vastuuta onkin nykyään paljon niin omasta kuin toisenkin elämästä niin onhan tämä silti tosi leppoisaa. Aikuisena olo on paljon vähemmän pelottavaa kuin olisin joskus kuvitellut. Paljon on vielä opettelemista, mutta kyllähän tämä tässä nyt menee :) 

torstai 22. kesäkuuta 2017

Treenikuulumisia

Aloitin treenit uudelleen raskauden ja synnytyksen jälkeen noin nelisen viikkoa sitten. Salilla käyminen on tehnyt mielelle ja keholle kyllä todella hyvää ja sopiva treenitahti onkin löytynyt. Sen kummempia treenitavoitteita määrällisesti tai ajallisesti en itselleni asettanut, sillä pienen vauvan kanssa ei voi koskaan tietää milloin sinne salille pystyy lähtemään.

Käymme Even kanssa aina aamupäivästä salilla ja lapsiparkin aukioloajat hankaloittavat aikatauluja siinä mielessä, että aukiolot ovat aamuisin todella lyhyet eli alle parin tunnin luokkaa, joten jos lapselle sattuu kiukku juuri siihen hetkeen, salille ei sitten ole asiaa. Yleensä pyrin treenaamaan max. tunnin mikäli Eve vain jaksaa olla parkissa. Jos kaikki menee hyvin parkin puolella, ehdin yleensä crossaamaan 30 minuuttia alkuun (tähän pyrin aina) ja jos aikaa jää, käyn yleensä treenaamassa reisiä sekä selkää, ihan vain vahvistaakseni jalkoja ja lievittämässä hartiasärkyjä. Muita lihaksia treenaan sitten jos jää aikaa.
Viime aikoina olen pystynyt käymään salilla kolme kertaa viikossa ja se on mielestäni oikein hyvä tahti. Jokaisella kerralla olen saanut crossattua sen 30 minuuttia rauhalliseen tahtiin ja kerennyt tehdä edes hieman jotain muutakin. Välillä Eve on viihtynyt parkissa hienosti tunninkin, jolloin aikaa on jäänyt ihan punttitreenille se 30 minuuttia. Eilen viimeksi kerkesin treenata tunnin, jolloin kerkesin käymään läpi reidet, selän sekä olkapäät. Hyvä treeni siis ja tänään kropassa tuntuikin kivasti.

Treenin myötä huomaan sen, että olen virkeämpi, kunto on parantunut jo tässä lyhyessä ajassa sekä polviin ei myöskään satu portaiden kävely enää. Hartia- ja selkäsäryt ovat helpottaneet myöskin. Lisäksi tämä oma aika tekee ehdottomasti hyvää itselle muutenkin. Vaunulenkit ovat vähentyneet meillä saliharrastuksen ohella, vaikka tähän oikeasti vaikuttaa eniten se, ettei Eve viihdy enää niin hyvin vaunuissa. Halu päästä tutkimaan maailmaa on niin kova, ettei vaunukopassa huvita makailla. Täytyy siis alkaa kantelemaan neitiä rintarepussa niin saa kivan lisäpainon mukaan kävelylenkeille :)

Jos ihmettelette, että mitä hellehattukuva tekee tässä treenipostauksessa niin kuva on viime viikolta, kun kävimme Samin ja Even kanssa kävelemässä ensin Taka-Töölöstä Eiraan ja sieltä Kauppatorin kautta takaisin steissille. Matkaa tuli reilusti yli 10 kilometriä ja saimme nauttia ihanasta kesäpäivästä. Hyötyliikuntaa siis parhaimmillaan!

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Beauty hacks: Korjaa venyneet Invisibobblet

Kuinka moni muu on saanut venytettyä Invisibobblensa ihmeellisen pitkiksi ja saanut ne tuhannen solmuun? Minä ainakin ilmoittaudun tähän kerhoon. Ne ponnarit, joita Teukka ei ole järsinyt poikki, olen ihan itse venyttänyt ja solmuttanut liki piloille. Mutta miksi vain liki? Löysin netistä taannoin keinon korjata Invisibobbleja ja halusin jakaa sen teillekin. Tähän tarvitset vain kuumaa vettä, kulhon sekä ne ponnarit.
Ponnareiden korjaaminen tällä konstilla on erittäin nopeaa ja ainakin omalla kohdallani parantaa jälleen ponnareiden käytettävyyttä. Niksinä on pudottaa ponnarit kuumaan veteen ja kas noin, ponnari palautuu alkuperäiseen muotoonsa tai ainakin lähelle. Kyseessä on ihan sekuntien homma, mikäli ponnari haluaa palautua alkuperäiseen muotoonsa. Omalla kohdallani aivan kaikki eivät halunneet palata vanhaan muotoonsa, mutta suurin osa kylläkin ja ainakin kaikkien kohdalla muutos meni parempaan suuntaan.

Itse keitin vedenkeittimellä veden liki kiehuvaksi ja pudotin ponnarit yksitellen kulhoon. Ponnarit oikenevat oikeasti sekunneissa jos ovat oietakseen ja kuten huomaatte kuvista, esim. itselläni tumman pinkki ei oiennut kokonaan, mutta muoto parani kylläkin. Tumman sininen on paras esimerkki onnistuneesta lopputuloksesta. 
Tadaa! Eikö olekin liki uudenveroisia jälleen? :) Suosittelen kokeilemaan kyllä tätä kikkaa!

Onko teillä jakaa hyviä beauty hackseja? :)

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Kesäkuun Bette Box

Tilasin itselleni synttärilahjaksi pitkästä aikaa Bette Boxin (ent. LivBox), sillä olen yhden boxin päässä ilmaisesta boxista. Lopetin LivBoxin tilaamisen muistaakseni marraskuussa pitkään jatkuneiden huonojen boxejen takia. Nyt kun tarjolla oli vielä viimeinen mahdollisuus tilata boxi vanhaan hintaan, päätin koittaa onneani ja tilata vähän niin kuin "kaksi yhden hinnalla". Noh mites sitten kävi, kannattiko?

Boxia sai ensinnäkin odottaa todella pitkään, sillä boxilla on aina ollut tapana tulla jo heti kuukauden ensimmäisten päivien aikana. Luin Betten facebookista, että boxien toimitus on alkanut kestää uudistuksen myötä eikä tämäkään kuukausi ollut poikkeus. Hinnan korotus, toimituksen viivästymiset sekä mokailut tuotteiden suhteen (lue lisää esim. täältä), eivät rohkaise itseäni jatkamaan boxien tilaamista ja laitoinkin boxin heti taas katkolle. Nyt jos joskus haluan tilata boxia, saan pulittaa siitä pari euroa enemmän.
Boxin ulkoasu muuttui nimenvaihdoksen myötä ja olen kieltämättä tyytyväinen tähän uuteen ulkomuotoon. Tuotekortti on myös saanut uuden ulkoasun, mutta sitä on ehkä hiukkasen hankalampi lukea kuin vanhaa. Ulkoasu tässäkin on silti miellyttävämpi!

Tuotteita oli boxissa tällä kertaa 9 kpl, joista 5 kpl oli ilahduttavasti täysikokoisia. Osa tuotteista oli ikävä kyllä jälleen kerran markettikosmetiikkaa ja boxeista jatkuvasti tuleva Lumenen tuote ainakin ärsyttää jo itseäni. Ei boxia ilman Lumenea?

Boxista paljastui mm. Irohan ikääntymisen merkkejä torjuva kasvonaamio (hox äiti saat tän testiin), Dermosilin kosteuttava kasvovoide, Lumenen kauniin värinen kynsilakka, Doven suihkusaippua sekä Nivean vartalovoide. Aiemmin olen käyttänyt näistä Nivean vartalovoidetta ja tätä samaa meiltä löytyykin jo kotoa pari purkkia. Doven suihkusaippuat ovat tuttuja ja tämäkin pääsee kyllä käyttöön aikanaan hyvän tuoksunsa ansiosta. Piz Buinin aurinkosuojatuotteet ovat myös entuudestaan tuttuja, mutta erityisesti kiinnostuin tämän aurinkosuojan rusketusta parantavista ominaisuuksista.
Rahallinen arvo oli boxissa hyvä, sillä boxin arvo on noin 40 euron luokkaa. Silti itselleni on aina pieni pettymys, kun boxista tulee markettikosmetiikkaa vaikka tuotteet olivatkin kivoja. Maitohappobakteerikuuri oli ehdottomasti kyllä mielenkiintoinen lisä, vaikka kyseessä onkin kauneusboxi. Arvosanaksi tästä boxista antaisin ehkä 3,5/5, sillä boxi oli ihan kiva, mutta ei kuitenkaan huippu. Muistan jonkun vuoden Roosa nauha-boxin olleen aivan täydellinen. Seuraavan boxin saankin todennäköisesti sitten elokuussa. Toivotaan sinnekin kivaa boxia!

Mitä te tykkäsitte tän kuun boxista? :)

maanantai 12. kesäkuuta 2017

New hairstyle

Edellisestä kampaamokäynnistäni on varmaan 10 vuotta, sillä en tosiaan kykene muistamaan milloin viimeksi joku muu olisi kunnolla laittanut hiuksiani. Hiukset olen leikannut viime aikoina pääsääntöisesti itse ja värjäys on hoitounut myöskin kotikonstein. Ilo olikin suuri, kun sain Samilta kampaamolahjakortin käytettäväksi synttäreideni kunniaksi.
Varasin ajan lähikampaamomme Hiusmestareihin työkaverini suositeltua kyseistä paikkaa ja tänään aamulla suuntasinkin toiveikkaana kohti kampaamoa. En ollut etukäteen miettinyt kovinkaan paljoa mitä kaikkea haluaisin hiuksilleni tehtävän, mutta onneksi Sari osasi hommansa.
Hiuksista leikattiin luonnollisesti huonot latvat pois ja leikattavaa oli paljon vähemmän kuin olisin kuvitellut. Vanhan kampaajani sanat olivat syöpyneet syvälle mieleni sopukoihi: "huonot on leikattava pois kunnolla, jotta hius kasvaa nopeasti takaisin". Huonot latvat toki kannattaa leikata pois, mutta muutoinhan tuo väite on täyttä potaskaa. Ei se tukka kasva yhtään sen nopeammin ja etenkään jos sitä on koko ajan leikkelemässä. Aiempi hiusteni kasvatusprojekti kaatui juuri tähän, sillä joka kerralla hiuksiani leikattiin enemmän kuin ne olivat ehtineet kasvaa.

Päädyimme laittamaan hiuksiini vaaleita raitoja ja tällä tekniikalla toteutuu toiveeni siitä, että halusin näyttää siltä, että olin kerrankin käynyt kampaajalla. Muutos ei ollut liian radikaali ja tätä väriä on helppo pitää pidempiäkin ajanjaksoja yllä. Aiemmin oma värinihän oli täysin tasainen, mutta raidat tuovat väriin kivaa kirkkautta. Tähän kampaamohommaanhan voisi ihan jäädä koukkuun...

Koko käsittely kesti 2,5 tuntia ja sillä aikaa ehdin lukea tärkeimmät uutiset Seiskasta, juoda teetä sekä keskustella varmastikin tulevan luottokampaajani kanssa mm. millaisia hiusvalintoja hän on tehnyt tyttäriensä kanssa ja mitä itse aion Even kanssa tehdä. Oma äitinihän piti minulla itsepintaisesti polkkatukkaa ja nykyään inhoan kyseistä hiusmallia yli kaiken. Taidetaan mennä siis sillä linjalla, että Eve saa itse päättää mitä hän hiuksillaan tekee.

Olen kyllä erittäin tyytyväinen tähän muutokseen ja hieman vaaleampi tukka on kesäksi oikein piristävä. Vaikka kampaajalla käynti on omasta mielestäni hieman liian tyyristä lystiä, kyllähän tämä oli täysin sen arvoista!

Mitä te tykkäätte tästä uudesta lookista? :)

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Mistä on tämänhetken onnellisuus tehty?

Tulin juuri salilta kotiin, työnsin Even vaunuineen nukkumaan makkariin, kävin suihkussa, lämmitin itselleni hieman ruokaa ja istahdin tähän koneelle. Asetin käteni tähän näppäimistölle ja tajusin, kuinka onnellinen olenkaan tällä hetkellä. Onnellisuus arjessa koostuu monesta asiasta ja halusinkin jakaa teille ne asiat, jotka tekevät minut juuri nyt onnelliseksi.

Luonto: Tänä aamuna herättiin Even kanssa jälleen linnunlauluun. Olemme pitäneet nyt hieman lämpimimmillä säillä ikkunaa auki yön yli, joten ihana linnunlaulu on vallannut makkarimme heti aamusta. Tänäkin aamuna pötköteltiin hetki sängyssä ennen kuin hain perinteisen aamupalani eli kaurapuuron sekä raejuuston sänkyyn.

Eve: Tuo ihana pikku pumpelo ♥ Aamuisin Eve väläyttää maailman ihanimmat hymyt! 

Treeni: Nyt kun treeni kulkee taas, niin onhan se ihanaa. Tällä viikolla kävin kolme kertaa treenaamassa ja treeniaikaa tuli yhteensä hieman yli parisen tuntia.
Oma koti: Meidän omassa kodissa alkaa näyttää tällä hetkellä juuri siltä kuin pitääkin. Olohuoneen uusi järjestys on todella ihana ja täällä tuntuu paljon tilavammalta. Jossain vaiheessa tosin työhuone muuttuu Even huoneeksi ja pääsen taas sisustamaan kunnolla!

Ystävät: Vaikka Mira-pupu oli ilkeä ja hankki itselleen päivätyön, hän on silti nyt luvannut ryhdistäytyä ja viettää enemmän aikaa kanssani. Tänään serkkuni Hipari tulee meille katsomaan Fifty Shades Darkeria ja Even kummitäti Maija on myös käynyt täällä usein. Vaippikin kävi meitä moikkaamassa pitkästä aikaa ♥
Puolison kesäloma: Tai no oikeastaan talviloma, sillä Sami kuluttaa vielä ensin viime vuoden lomiansa pois. Ensi viikon saamme olla koko perheen voimin kotona ja nauttia toivottavasti hyvistä säistä! Pääsen myös kampaajalle, sillä sain Samilta kampaamolahjakortin synttärilahjaksi ♥

Oma äitiysloma: Täytyy kyllä myöntää, ettei ole sitten yhtään ikävä töihin, etenkään näin kesän kynnyksellä! Vaikka äitinä oleminen käy työstä, minusta on maailman ihaninta viettää aikaa tuon ihanan pienen vauvan kanssa. 

Orastava kesä: Kesä ja jäätelöt, ihan parasta! Kesällä on tarkoituksena käydä Hernesaaren rannassa, Suomenlinnassa pelaamassa Pokemonia sekä käydä maakuntamatkalla Raahessa sekä mahdollisesti myös Haaparannan puolella Ruotsissa. Varasimme myös risteilyn elokuulle niin Evekin pääsee viimeistään silloin ulkomaille!

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Olohuoneen uusi tyyli

Kävimme viime kuussa hakemassa Ikeasta meille uuden ruokapöydän, jotta Even TrippTrapp saadaan myös käyttöön ja mekin vihdoin opettelemme syömään kunnolla pöydän ääressä. Samalla reissulla haimme myös Kallax-hyllyyn säilytyskoreja sekä uuden lampun keittiön pöydän yläpuolelle. Homma ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen vaan päädyttiin vaihtamaan yötä myöten meidän koko olkkarin järjestys.
Uudessa järjestyksessä meidän olkkarissa on enemmän kalusteita, mutta myöskin enemmän tilaa. AIemmin TV oli vastakkaisella seinällä ja sohva keskellä huonetta. Nykyään sohva on vanhan TV:n paikalla ja telkkari Teukan raapimispuun kohdalla. Nyt Even leikkimattokaan ei ole tiellä telkkarin ja sohvan välissä ja äidillä on tilaa joogata.
Expedit-hylly oli aiemmin makuuasennossa ison ikkunan edessä, mutta nyt se löysi paikkansa nurkasta pystyasennossa. Tilalle tuli työpöytä, jonka ehkä kyllä puramme jossain vaiheessa varastoon ja hylly pääsisi takaisin vanhalle paikalleen. Työpöydän alla on kyllä hyvä säilyttää mm. Even sitteriä ja turvakaukaloa (sensuroitu/lavastettu pois blogikuvista :D), joten voi olla, että pöytä saa kuitenkin jäädä.
Työpöydälle meillä on usein myös paikka nykyään tuoreille kukille ja pyrinkin aina ostamaan vaaleanpunaisia tai valkoisia liljoja jos niitä vain on. Teukkahan nämä tosin järsii tehokkaasti ja sillä onkin naama aina keltaisena, kun on käynyt näitä hinkkaamassa. Sitten se vielä kehtaa väittää ettei ole tehnyt mitään, niinpä niin.
Hyllyyn meillä on esillä kaikki koriste-esineet sekä myös Even nimiäislahjat. Haluaisin kovasti ostaa pitkän hyllyn telkkarin päälle viimeistään siinä vaiheessa, kun Eve oppii kunnolla liikkumaan, jotta saisin kaikkien turvallisuuden vuoksi koriste-esineet tarpeeksi korkealle. 
Uusi järjestys on kaikin puolin kyllä toimivampi ratkaisu, sillä tilaa tuntuu tosiaan olevan paljon enemmän vaikka kalusteidenkin määrä lisääntyi. Myös uusi isompi telkkari mahdollisti tämän ratkaisun, sillä aiempi 47" telkkari olisi ollut liian pieni, sillä itse en olisi siitä nähnyt mitään, kiitos huonon näköni.

Mitäs te tykkäätte meidän olkkarista? :)

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Paluu kuntosalille synnytyksen jälkeen

Pitkään odotettu paluu "kunnon" treenien pariin tapahtui viime viikolla, kun jäsenyyteni Elixiassa aktivoitui kuun viimeinen päivä. Ensimmäisenä päivänä suorastaan ryntäsin Elixiaan ja ai että, kyllähän se hyvää teki. Eve pääsi samalla ensimmäistä kertaa lapsiparkkiin ja hyvin tuntui viihtyvän. Miksipä ei olisi viihtynyt, sillä henkilökunta vaikutti supermukavalta ja meidän pihan muut äidit ovatkin henkilökuntaa kovasti kehuneet hiekkalaatikon äärellä.
Suurimpana haasteena salin aloittamisessa raskauden ja synnytyksen jälkeen koen ehdottomasti sen, etten vain aloita liian rankasti treeniä. Monet ovat ihmetelleet kuinka "jo nyt" olen palannut takaisin kuntosalille, mutta tässä täytyy muistaa, että jokainen meistä menee omien tuntemuksiensa mukaan ja treeniluvanhan sain jo kuukausi takaperin. Liikunta on kuitenkin itselleni tärkeä juttu ja haluan käydä salilla itseni vuoksi enkä sen vuoksi, että jotenkin häpeilisin muuttunutta vartaloani ja haluaisin esimerkiksi pudottaa painoa rajusti. Hieman kärjistetysti sanoen oma paikkani ei ole sohvan nurkassa nyhjöttämässä ja surkuttelemassa tulleita raskauskiloja suklaalevyn kera. Tarkoituksena on myös jatkaa tavoitteellista treenaamista kilpaurheilun parissa, joten nyt on hyvä aika lähteä baby stepsein liikkeelle.
Ensimmäiset treenini ovat olleet 40 minuutin mittaisia ja treenit ovat sisältäneet kevyttä aerobista sekä muutamia selkää avaavia liikkeitä sekä jalkaprässiä. Oma selkäni on murtunut kuusi vuotta sitten ja yöllinen kyljellään imettäminen aiheuttaa särkyjä selkään sekä hartioihin. Kevyet avaavat selkäliikkeet tekevät äärimmäisen hyvää ja nyt kun olen päässyt tekemään edes jotain, kivut ovat helpottaneet. Jalkaprässiä olen tehnyt huikeilla 20kg painoilla, sillä haluan aktivoida etureisiäni sekä saada jälleen tuntumaa polviini. Raskauden jälkeen portaiden laskeutuminen on tuottanut vaikeuksia, joten koitan saada jalkoihini pikku hiljaa lisää voimaa.

Treenien aloittaminen on tehnyt kyllä kaikista eniten hyvää pääkopalle. Treenien parissa saan päivittäin sen oman hetken ja pystyn ihan oikeasti keskittymään vain itseeni ja siihen miltä juuri minusta tuntuu. Tästä on hyvä jatkaa :)

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Toukokuun...

Aijai, uskoisiko sitä ulos ikkunasta katsomalla, että nyt on jo kesäkuu? No ei ainakaan täällä! Huonosta säästä huolimatta nyt on aika kerätä kokoon viime kuun lempparihetket ja jutut tuttuun tapaan.

... kohokohta
Sotkamon Jymyn Roadtrip on ehdottomasti ollut jo monena vuonna toukokuun kohokohta ja sitä se oli nytkin! Olen kotona myös hieman jo uhkaillut, että ensi keväänä lähdetään porukalla katsomaan Jymyn matsia Funegirolaan!

... moka
Ei ehkä varsinainen moka, mutta hajamielisyys meinaa kostautua usein. Vaikka omistan hienon kalenterin, en muista merkata menojani siihen ja olen nykyään tunnetusti kova unohtelemaan juttuja. Jos siis olet sopinut kanssani jotain niin muistuta minuakin siitä :)

... kirja
Sain viime kuussa vihdoin luettua Seppo Jokisen uusimman kirjan eli Rahtarin. Harvinaisen raaka loppu, mutta tykkäsin kovasti. Komisario Koskinen ei petä koskaan.

... sarja
Sarjoja on taas tullut töllättyä oikein urakalla ja onneksi mm. House of Cardsin uusin kausi ilmestyi Netflixiin. Kuukauden yllättäjänä on pakko mainita kuitenkin Supertähdet, josta tuli katsottua juuri kaikki jaksot. Myös Jymyn Toni Kohonen oli sarjassa mukana ja täytyy sanoa, että kaikista mukanaolleista urheilijoista tuli sarjan perusteella aivan äärimmäisen positiivinen kuva ja osan tarina oli minullekin hieman tuntemattomampi.
... elokuva
Mother's Day oli kivan pirteä elokuva sekä Onnenonkijasta tykkäsin myös kovasti. Bloggaajaan keskittyvä elokuva kyllä osui ja upposi ainakin täällä kovaa.
... lempi tuote
Saako taas sanoa Ehrmannin proteiinirahka? Juuri nyt ei tule mieleen mitään uutta suosikkia.

... lempi vaate
Tekisi mieli sanoa kesävaatteet, mutta on tullut käytettyä vielä niin harvoina päivinä. Pienet rusketusrajat on kuitenkin jo saatu aikaan!

... herkku
No tähän ainakin sanon sen proteiinivanukkaan. On se vaan niin hyvää! Nimiäisissä tarjoiltu voileipäkakku oli myös todellista herkkua.
... biisi
Mun pitää oikeasti alkaa kuuntelemaan sitä radiota enemmän niin voisin joskus kuullakin uusia biisejä. Tiistaina salilla kyllä tuli kuunneltua pitkästä aikaa Rix FM:ää, mutta en bongannut mitään uutta.

... hetki
Se hetki, kun tajusin Even löytäneen omat kätensä ja myöskin ensimmäiset yritykset kääntyä mahalleen ihan paripäivää sitten. Nautin myös suunnattomasti ensimmäisestä salitreenistä synnytyksen jälkeen ♥ Tietysti myös Even nimiäisten viettäminen oli kokonaisuudessaan todella tärkeä hetki.
... ostos
Salikortti, ehdottomasti. Muutama ehti jo kauhistella nopeaa paluutani salilla, mutta omasta mielestäni 3kk synnytyksestä on itselleni hyvä aika aloittaa rauhalliset ja kevyet treenit. En siis ole menossa repimään itseäni rikki samanlaisella treenillä kuin ennen raskautta ja synnytystä.

... toive tulevalle kuukaudelle
Toivon hyviä treenihetkiä salille sekä Evelle paljon uusia taitoja kesäkuun myötä. 

torstai 1. kesäkuuta 2017

Roadtrip: Sotkamon Jymy vs Kouvolan Pallonlyöjät

Olen kannattanut Sotkamon Jymyä pienen ikäni ja pesäpallo on hyvin lähellä sydäntäni. Suureksi onnekseni Jymy on ottanut tavaksi pelata yhden kotiottelun täällä Helsingissä joka vuosi ja näin ollen minäkin olen päässyt seuraamaan lempijoukkueeni peliesityksiä vähintään aina tämän yhden pelin verran. Useat kerrat olemme käyneet Hyvinkäälläkin katsomassa peliä kummieni kanssa, mutta tänä vuonna se jäi minulta väliin. Onneksi matsi näkyi telkkarista niin pääsi Evekin tutustumaan tähän Suomen kansallislajiin ja kotikasvatus Jymyfaniksi on alkanut. Itse olen siitä hullunkurinen, että periaatteessahan minun kaiketi pitäisi kannustaa PaTTua tai Lippoa, sillä olen pohjois-pohjanmaalta kotoisin, mutta juurikin koti- ja kummikasvatuksen ansiosta olen vannoutunut Jymyfani.
Tällä kertaa ottelu pelattiin Telia 5G Areenalla hieman sateisissa meiningeissä, mutta onneksi se ei tahtia haitannut ja Jymy vei ottelun puhtaasti jaksoin 2-0 (4-2,4-2). Roope Korhonen takoi takuuvarmasti tauluun monta juoksua ja myös Niilo Piiponniemi pääsi yllättämään kotiutuspuuhissa. Omaksi harmikseni oma suosikkipelaajani Immo Rautiainen on edelleen sivussa harjoituskaudella tulleen vamman takia ja pahoin pelkään tämän kauden jäävän kokonaan välistä.
(c) Teemu Parta
Hyvän mielen lisäksi ottelusta jäi muistoksi myös Evelle oma ensimmäinen Jymyn fanituote, sillä kummini olivat ostaneet Evelle suloisen vaaleanpunaisen bodyn. Nyt Evekin pääsee kunnolla kannustuspuuhiin! Veikkaan, että Even kasvaessa saadaan (toivottavasti) tuo perheen miesväkikin innostumaan pesäpallosta.

Tykkäättekö te pesäpallosta? :)