tiistai 28. helmikuuta 2017

Helmikuun...

... kohokohta
Helmikuun kohokohta oli ehdottomasti äitiysloman alkaminen. Vaikka työni ei olekaan fyysisesti rankkaa, tajuan nyt miksi äitiysloma alkaa näin "paljon" ennen laskettua aikaa. Päivisin kun tulee nykyään vaan nukuttua, niin hyvä näin.
... moka
Mitään suurta mokaa ei ole helmikuussa ehtinyt tapahtua vaikka omasta mielestäni myöhäinen sokerirasituskoe olikin neuvolan osalta pieni virhe. Toki omaksi ja vauvan parhaaksihan se minulle kuitenkin määrättiin, mutta hieman myöhäinen ajankohta vain harmittaa.

... kirja
Tässä kuussa ei ole tullut luettua mitään kirjaa sen kummemmin, mitä nyt vauvaoppaita. Haaveissani on vihdoin saada käsiini uusin Seppo Jokisen kirja, joka on edelleen lukematta.

... sarja
Big Little Lies HBO:lta. Tätä olen katsonut nyt sen pari jaksoa, mitä HBOsta löytyy ja olen koukussa. Myös Modernia perhettä on tullut tuijotettua jo kuusi kokonaista kautta. Ollaan myös katsottu Teukan kanssa ahkerasti Lahden MM-hiihtoja vaikka tämä ei varsinainen sarja olekaan.

... elokuva
Tässä kuussa ollaan katsottu Samin kanssa muutama elokuva ja lempparikseni nousee ehkä Ben Affleckin tähdittämä The Accountant. Elokuva oli ehkä ennakkoon enemmän Samin tyylinen, mutta itsekin kyllä viihdyin kyseisen leffan parissa. Jos siis tykkäät toimintaleffoista, suosittelen!
... lempi tuote
Maybeautyn mustapäänaamiot. Näitä olen käyttänyt nyt säännöllisesti aina perjantaisin saunan jälkeen. Pieni hemmotteluhetki on aina välillä paikoillaan.

... lempi vaate
Kaikki mukavat vaatteet, joita vain omistan. Tässä kuussa ei juuri pukeutumiseen ole panostettu ja miksipä olisikaan, kun harvemmin poistun kotoa kauppaa pidemmälle. Tosin olen kyllä käyttänyt päivisin aikaa vaatekauppojen kevätvalikoimien selailuun ja minulla onkin mahdollisella hankintalistalla ties mitä ihanaa vaaleanpunaista vaatetta.

... herkku
Jäätelö ja siihen kylkeen kinuski- ja suklaakastike. Pizzan himo on vähitellen laantumaan päin.

... biisi
Kuten jo viime kuussa mainitsin, uutta musiikkia tulee bongattua hyvin harvoin, joten tässä kuussa voiton vie edelleen Ellie Goulding ja Taylor Swift. Ollaan kuunneltu näitä usein vauvan kanssa.
... hetki
Se hetki, kun Sami toi minulle kimpun vaaleanpunaisia ruusuja ♥

... ostos
H&M Homen tilaus kokonaisuudessaan. Paketin mukana tuli ihania vaaleanpunaisia tyynyliinoja, vauvan hoitopöydän viereen vaippojen säilytyslokerikko sekä 2 ihanaa pientä yöpukua Tyypille.
... toive tulevalle kuukaudelle
Se, että meidän ensimmäiset hetket pienokaisen kanssa sujuvat hyvin ♥ Toivon ensi kuulta paljon onnelliisia päiviä meidän perheen kesken.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Sokerirasituskoe

Sokerirasituskoe, luulin jo välttyneeni tältä inhottavalta testiltä, mutta ei, tänään se kuitenkin pölähti eteeni. Viime neuvolakäynnillä terveydenhoitaja päätti, että pitkällä olevasta raskaudesta huolimatta hän laittaa minut vielä varmuuden vuoksi sokerirasituskokeeseen. Ohjeistus kokeen suhteen oli muuttunut vuodenvaihteessa ja ainakin täällä Helsingissä sokerirasitukseen joutuvat nykyisin kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät viikoilla 24-28. Koska omalla kohdallani nuo viikot olivat menneet jo ohi eikä raskausdiabetesta ollut syytä epäillä, koetta ei määrätty itselleni aiemmin. Noh, tulokset saadaan tänään jos OmaKanta vain suostuu toimimaan ja tuloksista ehditään nauttia sitten se kolmisen viikkoa, sillä tänään raskausviikkoja on nyt jo 38+3.

Sokerirasituksen avulla poissuljetaan raskausdiabeteksen mahdollisuus ja ennen koetta tulee olla 10-12 tuntia paastolla. Tänä aamuna minulla olikin jo melkoinen nälkä, mutta mitään ei saanut syödä ennen kuin koe oli ohi. Onneksi Mira-pupu lähti minulle tueksi kokeeseen, sillä minulla on tapana pyörtyillä verikokeissa eikä syömättömyys auta siinä asiassa yhtään. 
Olin varannut ajan 8:50 Tullinpuomin laboratorioon ja olinkin paikalla 8:49 pienestä aamuruuhkasta johtuen. Riittävän ajoissa siis kuitenkin. Heti aulaan päästyäni hoitaja huutelikin minua jo, joten pääsin ensimmäiselle piikille nopeasti. Onneksi kohdalle osui todella mukava hoitaja, joka otti huomioon verikoepelkoni. Ihan ensiksi otettiin siis ns. nollaverinäyte, jossa en ollut vielä juonut sokerilitkua. Näytteen jälkeen sainkin litkun juotavaksi ja vaikka kaikki sanovat sen maistuvan pahalta, omasta mielestäni se oli oikein hyvää eikä sen juominen tehnyt tiukkaa. Olisin voinut ottaa nälissäni jopa lisääkin. Juotavaa oli arviolta n. 4 desiä ja sen enempää litkua ei kokeen aikanaa juotukaan. Sitten vain tunniksi odottelemaan aulaan seuraavaa verikoetta.

Sokerirasituskoe kestää siis parisen tuntia ja verta otetaan yhteensä 3 kertaa aina tunnin välein. Onneksi labran vieressä oli pokestoppi, jonne laitoin meille luren päälle, jotta saadaan edes vähän tekemistä. Kokeen aikana kun ei saa syödä eikä liikkuakaan niin tylsäähän siellä olisi tullut ilman seuraa. Lisäksi toisen verikokeen jälkeen tuli hieman huono olo, sillä hoitaja otti verta samasta suonesta ja se tuntui jo melkoisen ikävältä. Onneksi ei kuitenkaan alkanut pyörryttää sen enempiä.
N. klo 11 pääsin pois viimeisestä verikokeesta ja pääsimme Miran kanssa vihdoin kotia kohti. Olimme molemmat aivan hajalla aikaisesta aamuherätyksestä johtuen sekä nälissämme, kun Mirakaan ei ollut ehtinyt syödä aamulla mitään. Kotiin päästyäni Teukkakin oli tietysti aivan poikki, joten kaappasin herran kainalooni ja menimme yhdessä pariksi tunniksi päiväunille. Tälläkin hetkellä olen edelleen tosi väsynyt, mutta voisin koittaa jaksaa valvoa iltaan asti jos vain suinkin kykenen. Kivaa maanantai-iltaa kaikille! :)

Oletteko te joutuneet sokerirasitukseen raskauden aikana? 

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Karvakaverin ystäväkirja

Näin Saijan blogissa tällaisen ystäväkirjan, joka oli Saijan kohdalla tarkoitettu koiralle, mutta käyhän nämä kysymykset kissallekin. Teukka on usein päässyt ääneen täällä blogin puolella omien päiväkirjojensa muodossa, joten annetaan Teukalle mahdollisuus myös vastata näihin. Teukka kiittää Nemoa haasteesta! ♥

1. Mikä on lempiherkkuasi?
Ehdottomasti Lidlin pihvitikut ja mieluiten Isin antamana. Isi osaa sopivasti leikkiä kanssani silloin kun syödään näitä eli Isi heittää herkkupaloja vuoronperään eteisen ovelle ja makuuhuoneeseen. Minä saan samalla leikkiä suurta metsästäjää ja Isi ja äiti saa samalla hieman hupia päättömästä juoksentelustani. Latzin Partymix käy lahjuksena myös välillä.

2. Oletko koskaan tuhonnut mitään?
Ai että olenko? Lasketaas, ainakin kolmet äitin kuulokkeet, yhden hiiren, iPhonen latausjohdon ja varmasti paljon muutakin. Äitin Invisibobblet ei myöskään pysy ehjänä millään, mutta eihän se musta johdu... Isin tavarat oon jättäny toistaiseksi rauhaan.
3. Leikitkö mielelläsi muiden kissojen kanssa vai oletko tappelupukari?
Olen tavannut äitin ja isin kanssa asuessani vaan yhden kissakaverin ulkona ja se oli sellainen Bengalin kissa nimeltään Dumle. Mun ja Dumlen juttu ei lähtenyt kauheen hyvin käyntiin, sillä itse pakenin äitin syliin sen Dumlen sähistessä mulle. Mieluummin nautin sylistä täysin yksin sisällä ja jätän leikit muille.

4. Missä nukut mieluiten öisin?
Haluaisin kovasti nukkua äitin ja isin kanssa samassa huoneessa, mutta jostain ne on keksiny, että mä muka möykkään liikaa öisin. Eihän se nyt haittaa, että vähän hypin sängynpäädyn päälle tai meikkipöydälle ja tiputtelen äitin kolisevia meikkejä lattialle ja sitten jahtaan niitä? Yleensä nukun siis olohuoneessa joko omassa puussani tai nojatuolilla taljan päällä tai joskus myös saunassa. Etenkin silloin tykkäsin nukkua saunassa, kun isi vielä kuivatti lätkähousujaan lauteilla, mutta nyt sekin ilo on viety multa.

5. Mikä on lempilelusi?
Äitin Invisibobblet ehdottomasti ja niistä etenkin ne tummansiniset. Nykyään en pelkää enää myöskään mulle ostettuja höyhenkeppejä.
6. Jos pöydälle olisi jäänyt makkara ja olisit huoneessa yksin, mitä tekisit?
Jos kyseessä on meetwurstin pala niin todennäköisesti juoksen karkuun. Isi yrittää syöttää mulle niitä aina välillä ja mähän juoksen vaan pakoon. Oon muutenkin kuulemma erikoinen kissa, kun en tykkää makkaroista. No okei, kyllä me äitin kanssa ollaan kovia syömään ilmakuivattua kinkkua.

7. Oletko kova uimaan?
En ole koskaan käynyt uimassa, mutta veikkaisin ettei ois mun juttu kun ulkonakin on vähän ikävä olla. Kävin kyllä just toissapäivänä suihkussa äitin kanssa ja nyt oon kuulemma tosi mintissä. Kuuma suihku on sitten ehkä enemmän mun juttu.

8. Minkälainen olisi täydellinen päiväsi?
Tänään oli aika hyvä päivä, kun ensin katottiin hiihtoa äitin kanssa ja sitten nukuttiin moooonta tuntia. Tosin isi ei oo tänään vielä antanu mulle kauheesti herkkuja, että siinä olis parantamisen varaa. Noi väittää, että oon jossain herkkulakossa hetkellisesti, kun olin oksentanut yöllä matolle ja äiti sitten käveli siihen tietty paljain jaloin. Kattois eteensä.
9. Oletko koskaan saanut kiinni oravaa tai muuta jännittävää saaliseläintä?
No en mä kyllä ole, kun ei oo ollu kauheesti tilaisuuksia. Pisin lenkki ulkona oli ton viereisen talon ympäri ja silloinkin äiti kantoi mua koko matkan. Mun suurin saalis on 3 pihvitikkua putkeen!

10. Minkälainen omistajasi on?
Äiti on välillä vähän tollanen tiukka, kun se koittaa estää mua syömästä mm. sen kukkia. Mähän en tunne sanaa ei, joten siinähän yrittää. Muuten se on ihan jees ja varsinkin sen ison mahan päällä on mukava nukkua nykyisin. Isi ruokkii mut nykyään ja antaa herkkuja, joten kyllähän isi nyt vie voiton tässä skabassa. Tosin isi ei kyllä yleensä halua pelata mun kanssa esim. Hearthstonea kun tuun kuulemma eteen ja painelen nappeja, joita en sais painella. Tää yleensä päättyy siihen, että isi kantaa mut äitin syliin ja laittaa työhuoneen oven kiinni perässään.
Tässä ois siis mun vastauksia tähän hommaan ja mä voisin haastaa mukaan Sose-Isi-blogista Safiirin, Tiukun ja Bastetin. Jättäkää vaan rohkeasti kommenttia, jos haluutte kuulla lisää mun juttuja! ♥ 

lauantai 25. helmikuuta 2017

Raskaus ja oma jaksaminen

Täällä kirjoittelee jälleen yksi todella väsynyt mamma. Nämä raskauden viimeiset viikot ovat olleet jaksamisen kannalta vaikeita, sillä mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä vähemmän olen jaksanut kotona enää puuhailla. Äitiyslomalla olo käykin tällä hetkellä ihan työstä, sillä jotta jaksan päivän aikana tehdä edes jotain, pieniä lepohetkiä ja päiväunia on otettava koko ajan. Viime päivien flunssakaan ei tosin ole vielä parantunut ja sekin pistää väsyttämään.

Eilen meillä tuli täyteen 38+0, joten laskettuun aikaan on tänään enää alle 2 viikkoa. Aika on mennyt hurjan nopeasti ja äitiyslomallakakin on nyt ehditty olemaan kolme viikkoa. Välillä blogin kirjoittaminen tuntuu melko vaikealta, sillä päivisin en tosiaan tee mitään ja kirjoittamisen aiheet ovat vähissä. Päivät kun koostuvat myöhäisestä aamuherätyksestä, Netflixin katsomisesta sekä päiväunista. Kotoa poistun yleensä vain kauppaan ja neuvolaan ja näihinkin tosi harvoin. Yleensä sen ajan kun olen yksin kotona kun Sami on töissä, ei ole osaltani kauhean vauhdikasta aikaa ja me vain löllitäänkin Teukan kanssa kotona. Toisaalta, juuri sitähän meidän kuuluukin tehdä.
Eilen blogi sai uuden bannerin sekä esittelykuvan, mutta kuulumisia en valitettavasti jaksanut tulla jakamaan. Halusin kuitenkin uudistaa blogin ilmettä kevättä kohti ja bannerin uudessa kuvassa komeileekin Samilta yllätyksenä saatu ihana ruusukimppu ♥ Tuoreet kukat kuuluvat meillä keväisin perinteisiin ja onkin ihanaa, että sisustuksen osalta vaaleanpunainen tulee olemaan kevään väri. 
Olen kovasti katsonut meille uutta mattoa Ellokselta olohuoneeseen ja kyseisen maton saisi myös vaaleanpunaisena, mutta se taitaisi olla tulevaisuutta miettien hieman liian raju vaihtoehto. Mikäli päädyn uuden maton hankintaan, eiköhän se ole näistä valkoinen versio.

Tämän illan suunnitelmiin kuuluu pikainen pyörähdys Sellossa ja sen jälkeen kenties katson Twilightin toisen osan, sillä eilen tuli katsottua ensimmäinen osa uudelleen pitkästä aikaa. Nyt kuitenkin täytyy kuulemma rientää laittautumaan, sillä lähtö lähenee. Palaillaan taas ja ihanaa viikonloppua kaikille! :)

torstai 23. helmikuuta 2017

Juttuja, joita inhosin ennen

Niin se mieli muuttuu kun vanhemmaksi tulee vai meneekö se oikeasti näin? Halusin koota teille tähän muutamia juttuja, joista en aiemmin pitänyt, mutta nykyään tykkään. Keksisin paljon muitakin juttuja, mutta mennään näillä nyt alkuun. Flunssa ja raskaus kun eivät ole mikään paras yhdistelmä aivotyön kannalta.

Espoo Blues. Oli pitkän taivuttelun takana, että suostuin joskus vuonna 2005 lähteä katsomaan Bluesin matseja. Olin perinteinen espoolainen ja muualta sinne muuttanut, joten uuden kotikaupungin joukkue oli joukkue siinä missä muutkin. Oulun Kärpät on aina ollut se ykkösjengi itselle, mutta vuosien mittaan Bluesista kasvoi oikeasti rakas joukkue, jonka tien päättyminen oli suuri suru.
Fetajuusto. Siis miten olen muka joskus voinut inhota tätä? Muistan lapsena, kun inhosin näitä nitiseviä juustokuutioita, mutta nykyään tosiaan rakastan fetaa. Muutoin edelleen inhoan kaikkea nitisevää, kuten esimerkiksi etanoita, simpukoita ja pahimpina sieniä.

Sushi. Ensimmäinen sushikokemukseni on Tapiolan Stockmannilta ja silloin olin ehkä n. 13-vuotias. Sushi oli jotain käsittämättömän pahaa enkä onnekseni enää muista mikä sushi oli kyseessä tarkalleen. Levää siinä kyllä oli, mutta siihen se sitten jääkin. Onneksi nykyään sushi kuuluu säännölliseen ruokavaliooni ja kohta pääsenkin sitä taas syömään.
HIMYM ja Lost. Omasta mielestäni täysin yliarvostettuja sarjoja sekä HIMYM oli mielestäni pitkään sellainen mukahauska-sarja. Katsoinkin molemmat sarjat vasta niiden päättymisen jälkeen ja noh, olihan ne hyviä loppujen lopuksi vaikka Lostissa olikin äärimmäisen typerä loppu. Kyllähän se Himyminkin loppu jäi ärsyttämään.

WoW. Juu, tämän pelin kohdalla vannoin, etten koskaan ala lentelemään millään taikaponilla. Niin vain minäkin kuitenkin löysin itseni semi-hardcore-killasta kaatamassa Mythic-bosseja. Wowiajat ovat nyt takana päin, mutta kyllähän se välillä kiinnostaisi käydä neppailemassa pelin parissa jotain pientä. Harmi (tai ehkä hyvä), että peliaika maksaa erikseen.
Jalkapallon, salibandyn ja vapaaottelun seuraaminen. Ennen Samin kanssa seurustelua en todellakaan olisi seurannut mitään näistä. Nykyään seuraamme molemmat West Hamin pelejä aktiivisesti ja Lontoossa ollessamme kävimmekin katsomassa myös ensimmäisen livematsini Brentford FC vastaan Fulham. Salibandyjoukkueista Esport Oilers on suosikkini ja seurasin myös salibandyn MM-kisoja aktiivisesti (toisin kuin Sami). Vapaaottelusta UFC:ta tulee seurattua ja suosikkini on Conor McGregor. Leija äijä, mutta huikea vapaaottelija.

Millaisista jutuista te ette aiemmin pitäneet, mutta nyt pidätte? Entä löytyykö teidän listalta samoja ex-inhokkeja kuin minun? :)

tiistai 21. helmikuuta 2017

Blogin kautta ystäviksi

Selailin tänään aamulla Facebookini Muistot-osiota ja siellä muistutettiin, että aloimme Minnan kanssa olla facekavereita tasan kaksi vuotta sitten. Olen usein höpissyt teille Minnasta ja siitä, kuinka ihmeellisesti jaamme saman sisustussilmän, tykkäämme täysin samoista jutuista ja noh, olemme kuin sielunsiskoja. Kuinka tähän tilanteeseen sitten päädyttiinkään?
Minnan ja minun ystävyys alkoi blogien kautta, sillä luin Minnan blogia ja hän minun. Huomasin jo silloin, että kylläpä tämä Tampereella asuva neitonen tykkää kovasti samoista jutuista kuin itsekin. Yankee Candlet, tähtikuvio ja Damon Salvatore, kukapa niistä ei tykkäisi yhtä paljon kuin me? Pikkuhiljaa jutustelun taso nousi kommenttiboxissa muihinkin juttuihin kuin pelkästään ihasteleviin kommentteihin.
Pari vuotta sitten olin palannut pitkältä zonetauoltani ja olin menossa kisaamaan Tampere Openiin. Silloin sovittiin Minnan kanssa ensimmäiset face-to-face-treffit romanttisesti kynttilöiden pariin eli suunnittelimme käyvämme yhdessä Hyvän tuulen puodissa katsastamassa mm. heidän Yankee Candle tarjontansa. Onneksi uskalsin kysyä ja onneksi Minna uskalsi lähteä, sillä nykyään olemme päivittäin yhteydessä ja vietimme uudenvuoden Samin kanssa Minnan ja hänen miehensä luona Tampereella. Puolisomme näkivät ensimmäistä kertaa toisensa kesällä ja on ihanaa kuinka hyvin myös pojat tulevat toimeen keskenään. Kenties hekin ovat sielunveljiä?

Ystävyys Minnan kanssa on ehdottomasti yksi hienoimpia asioita, joita bloggaaminen on elämääni tuonut. Ystäviä kun ei voi koskaan olla liikaa ja minun täytyy olla todella onnekas, että kohtalo on tuonut näin upean ihmisen elämääni ♥

maanantai 20. helmikuuta 2017

Viime aikojen positiiviset

Viime aikoina erityisen positiivista ovat olleet:

Aurinkoiset päivät ja jo pikkuhiljaa lähestyvä kevät.

 Tulppaanikauden alkaminen. Rakastan yli kaiken tuoreita kukkia ja etenkin tulppaaneja ♥
 Äitiysloman alkaminen. Vaikka päivisin onkin välillä tylsää, on silti ihanaa kun voi väsyneenä vain mennä nukkumaan juuri silloin kuin siltä tuntuu.

 Työkaverin opastaminen bloggaamisen ja somen pariin. On kiva olla avuksi toiselle :)

 Tyypin serkun syntymä viime viikolla oli yksi parhaista uutisista ♥

 Ihana ystävänpäivä Samin kanssa ♥
 Lähestyvä laskettu aika, enää 18 päivää!

 Mummista huolehtiminen. Tänään sain tilattua mummille kauan toivotun vedettävän ostoskärryn.

 Pitkät puhelut Mira-pupun kanssa sekä tietysti Pupun vierailut ♥

 Saimme Samin kanssa neuvottua Suvia, jotta saatiin heidän netti toimimaan kotona.
 Ylipäänsä hyvä vointi, vaikka raskausviikkoja onkin jo paljon.

 Isi lupasi myös tulla veljeni kanssa käymään heti kun vauva syntyy. 

lauantai 18. helmikuuta 2017

Vauva on täysiaikainen

Eilen meillä saavutettiin tärkeä virstanpylväs, nimittäin pienokaisemme on nyt täysiaikainen eikä voi syntyä enää keskosena. Vauva voi syntyä nyt minä päivänä tahansa ja vaikka olenkin jo hieman malttamaton, silti soisin pienokaisellemme vielä pari viikkoa aikaa vahvistua turvallisesti masussani. 
Eilen meillä oli myös neuvola ja viikkoja tuli täyteen se 37, joten tänään mennään 37+1. Neuvolassa kuuntelimme jälleen pienokaisemme vahvoja sydänääniä ja ihailimme pienen ponnekkaita liikkeitä, jotka näkyvät hienosti masun läpi. Sf-mitalla olimme hypänneet taas normaalikäyrältä yläkäyrälle, jossa olemmekin olleet koko raskauden ajan. Siitä huolimatta neuvolalääkäri veikkaili meille siroa vauvaa. Vauva oli edelleen raivotarjonnassa eli hän majailee pää alaspäin niin kuin tässä vaiheessa jo kuuluukin.
Omalla kohdallani vointi on ollut hyvä eikä paino ollut noussut parissa viikossa yhtään. Alkuraskaudesta tuttu väsymys on tullut takaisin, mutta muuten olo on ollut mitä mainioin. Välillä pienet liitoskivut vaivaavat etenkin vasemmalla puolella ja aamuisin lonkat paukkuvat ihan kuin ne olisivat nukkumisen jäljiltä hieman väärillä paikoilla. Vaikka masuni on kuulemma melko iso, itse en koe vatsaani mitenkään isona vaan oikein sopivan kokoisena. Olenkin onnekas, sillä vatsa ei ole aiheuttanut tuskastumista missään raskauden vaiheessa ja viikoista huolimatta nukun yötkin heräilemättä.

Mitään synnytykseen liittyviä tuntemuksia en ole vielä kokenut, vaikka joinakin päivinä harjoitussupistuksia onkin jo melko paljon. Meillä alkaa kuitenkin olla kaikki valmiina pienokaista varten, joten hän saa saapua sitten kun on siihen itse valmis. Äiti ja isi odottaa sinua kovasti täällä

Lukija-arvonnan voittaja

Oikein ihanaa lauantaita sinne ruudun toiselle puolelle! Minun piti jo eilen tulla ilmoittamaan teille arvonnan voittaja, mutta niin vaan väsymys vei jälleen kaikki voimat. Yöllä tuli nukuttua äärimmäisen huonosti, sillä jännitin eilistä neuvolaa ja päivällä nukuinkin sitten oikein kahdet päiväunet. Iltakin meni aivan koomassa ohi, mutta kai tämä väsymys kuuluu näihin raskauden viimeisiin viikkoihin :) Nyt kuitenkin siihen arvonnan voittajaan, joka on tällä kertaa: Meri sähköpostiosoitteella merihuokonen@yahoo.com. Olen sinuun piakkoin yhteydessä!
Onnittelut ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! ♥ Arvonnat ovat ilmeisesti olleet kovin mieluisia, joten koitetaan jatkossakin järjestää niitä mahdollisuuksien mukaan. Seuraava lukija-arvonta voitaisiin myös toteuttaa, mikäli 300 lukijaa täyttyy joskus! 

torstai 16. helmikuuta 2017

Kosmetiikkakorneri: By Noor - Pure Volume hiustenhoitotuotteet

Omat hiukseni ovat jo pitkään olleet huonossa kunnossa eikä etenkään alkuraskaus tuntunut auttavan. Nyt kuitenkin hiukseni ovat selkeästi paremmassa kunnossa ja liekö raskaudella on jotain tekemistä asian kanssa kuitenkin. Olenkin usein kuullut naisten sanovan, että heidän hiuksensa kukoistivat raskauden ajan, mutta imetyksen alettua hiuskato tuli taas tutuksi. Olen nyt myös raskauden aikana syönyt säännöllisesti vitamiineja, jotka olen aiemmin laiminlyönyt täysin, joten silläkin on varmasti näppinsä pelissä.
Sain mahdollisuuden testata Cocopandan kautta By Noor-tuotesarjan uutuuksia ja valitsin testiin tuuheuttavia tuotteita. Omat hiukseni ovat äärimmäisen hennot ja kampaajani onkin sanonut, että minulla on kyllä paljon hiuksia, mutta ne ovat vain kovinkovin ohuita. Tuotteet ovatkin suunniteltu juuri pohjoismaisille hennoille hiuksille ja nämä ovat 100% vegaanisia, sulfaatittomia sekä parabeenittomia. 

Pure Volumen tuoksu tuo mieleeni päärynäsiiderin hennon tuoksun ja shampoon sekä hoitoaineen koostumus on miellyttävä. Pesun jälkeen hiukset eivät ole lättänät ja hiuksiin jää miellyttävän puhdas tuntu niin kuin tietysti kuuluukin. Hiustenhoitotuotteet vaikuttavat riittoisilta ja itse olen ehtinyt käyttää näitä nyt noin kahden viikon ajan. Hiukseni ovat vaikuttaneet mukavan tuuheilta ja aamuisin minulla onkin aika mukava bed head kunnes harjaan hiukseni :)
Suolasuihketta olenkin käyttänyt jo pidemmän aikaa suoraan suihkun jälkeen kosteisiin hiuksiin. Suoraan hiuksiin kuivuessaan hiuksistani tulee suoraan sopivan "karheat", sillä usein omat hiukseni ovat aivan liian liukkaat minkäänlaiseen käsittelyyn. Tavallisen ponnarinkin aikaan saaminen saattaa tuottaa vaikeuksia. ByNoorin suolasuihke lupaa tuuheutta, keskivahvaa pitoa, rakennetta ja kiiltoa. Omalla kohdallani tuote on toiminut juuri niin kuin sen kuuluukin ja olen ollut tyytyväinen. 

ByNoorin tuotteet ovat tällä hetkellä -25% alennuksessa Cocopandalla, joten jos kaipaat hiuksillesi pientä piristystä kevättä kohti, kokeile ihmeessä näitä. 

Postaus on toteutettu yhteistyössä Cocopandan kanssa.

Muistakaahan myös osallistua lukija-arvontaan, joka päättyy tänään illalla klo 21:00!

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Assembly Winter 2017

Assembly Winter järjestettiin tuttuun tapaan taas Helmikuun alussa Helsingin messukeskuksessa ja tällä kertaa tapahtuma sattui sopivasti ensimmäisille äitiyslomapäivilleni. Assyillä käyminen ja niiden järjestäminen on jo vuosia ollut perinne, josta en halua luopua. Omat ekat Assemblyni olivat Assembly Summer 2005, joissa olin Suvin kanssa lanittamassa. Ne ovatkin ainoat assyt, joilla olen ollut kunnolla koneen kanssa ellei sitten yhden päivän Wintereitä lasketa vuonna 2009. 
Tänä vuonna olin vain käymässä tapahtumassa, sillä en olisi kyllä enää jaksanut mahani kanssa hengailla täällä yhtään pidempään kuin nyt hengailin. Kerrankin oli kyllä mukava olla täysin vapaasti assyillä, sillä vuodesta 2010 olen tainnut missata vain yhden eventin järjestäjänä. 
Tällä kertaa assyillä ei ollut mitään sen spesiaalimpaa kuin viime vuonnakaan, vaan tapahtumasta löytyivät tutut pelicompot sekä standit. Itse jaksan oikeastaan seurata ainoastaan CS-turnauksia, joten Streamcornerit sun muut tuli kierrettyä kaukaa. Vaikka olenkin viime aikoina opetellut pelaamaan myös Hearthstonea, ei sen katsominen jaksa innostaa.


Silloin kun olen itse järjestämässä Assemblyjä, löytää minut juuri tältä pisteeltä. Kyseessä on CS:GO-piste, jota olen itse adminoinut nyt muutaman vuoden. Olen ollut mukana järjestämässä turnauksia niin Suomessa kuin Ruotsissakin ja ainoastaan kerran olen adminoinut jotain muuta peliä kuin CS:sää. Silloin kyseessä oli Team Fortress 2-niminen peli ja se oli muuten ehdottomasti 100 kertaa helpompaa kuin CS:n tuomaroiminen. CS kun on aina myöhässä ja niin oli muuten tälläkin kertaa. 


Paikan päällä tuli seurattua muutama kartta CS:GO-turnausta, mutta itse pelaaminen vaikutti aika kamalalta juuri päättyneiden majoreiden jäljiltä. Eihän näitä joukkueita toki voi verrata tier1:sen joukkueisiin, mutta silti pelistä puuttui se suurin fiilis. Rynnäkköviikset-nimisen joukkueen pärjääminen oli ehdottomasti näiden Assemblyjen valopilkku. Muutoin suomalaiset joukkueet eivät pärjänneet tällä kertaa vaan CS:GOn voitto päätyi ranskalaiselle joukkueelle. Ja kyllä Natu, olet edelleen tuorein suomalainen Assembly-voittaja.
Seuraavat Assemblyt järjestetään taas sitten elokuussa ja taitaakin meidän Tyyppi päästä myös äidin mukana Assemblyille. Tyypille täytyy hankkia ennen assyja myös oma Babycrew-paita, sillä tänä vuonna selvisi, että assyiltä löytyy sellainenkin crewi. Äiti itsehän kuuluu uskollisesti Gamecrew'hyn eli me vastaamme pelicompojen järjestämisestä.

Kävikö teistä kukaan assyillä? :)

Muistakaahan vielä osallistua lukijakilpailuun täällä!

maanantai 13. helmikuuta 2017

Raskausajan apuvälineet

Raskausaikana keho käy läpi monia muutoksia ja itseäni ainakin jaksaa edelleen ihmetyttää mihin kaikkeen naisen keho oikein pystyy. Huomattavimpia ulkoisia muutoksia ovat tietysti vatsan kasvu ja olisin kuvitellut suuren vatsan olevan isoin "haitta" omassa raskaudessani. Oma raskauteni on onneksi sujunut vaivatta ja todella helposti. Suurin ongelma on ollut näin loppuraskaudesta kyljellään nukkuminen, joka aiheuttaa melko vahvat kivut aina aamuisin lantioon sekä pakaraan. Ei siis sovi minulle tuo paljon mainostettu kyljeltään nukkuminen. Olen kokeillut nukkua tyyny jalkojen välissä, jalkojen alla sekä imetystyynyn kanssa mutta ei, ei sovi minulle.
Raskauteni aikana olen käyttänyt apuna tukivyötä sekä kompressiosukkia. Iltaisin jalkani ovat aika mielenkiintoisen näköiset muumijalat, sillä sääret jatkuvat nilkkoihin kauniina tasapaksuina pötköinä. Varpaat sekä sormet ovat myös kauniit muumivarpaat sekä nakkisormet.

Sain Tukisukat-shopilta testiin raskausajan tukivyön sekä kompressiosukat ja olen ollut molempiin tyytyväinen. Vaikka iso vatsa ei häiritsekään kovasti normaalia arkea, etenkin töissä sekä pidemmillä kauppareissuilla tukivyö on aika ehdoton. Vyö tukee mukavasti kasvavaa vatsaa eikä vatsa aiheuta "roikkumisen" tai paineen tunnetta. Tästä vyöstä kannattaa muuten ottaa pienempi koko kuin mittojen mukaan (ainakin omalla kohdallani oli näin), sillä vyön kuuluu olla napakka, mutta ei tietystikään puristava. Omani otin koossa M vaikka L olisi ollut raskautta edeltävien mittojeni perusteella oikea koko. Vyö tukee vatsaa vatsan alapuolelta ja kannattelee masua, mutta ei purista. Ylempää masusta vyö onkin mukava lisälämmön tuoja.
Kompressiosukat ovat olleet pakolliset apuvälineet jo parisen kuukautta, jolloin raskausajan turvotus alkoi vaivaamaan kunnolla. Jouduin pari viikkoa sitten ottamaan kihlasormuksenikin pois, sillä nimettömäni alkoi muuttua eri väriseksi ja itseäni huoletti, että jos en ota sormusta pois, se jouduttaisiin leikkaamaan pois. Sormuksen painauma pysyi sormessani myös kaksi päivää. Turvonneet jalat eivät onneksi valvota minua öisin ja kompressiosukilla pahin turvotus pysyy poissa päivän aikana. Aamullahan jalat ovat aina jälleen kapeimmillaan. Jos en ole muistanut/jaksanut pukea sukkia aamulla jalkaani, kolottavat nivelet kyllä muistuttavat minua sukattomuudesta. Myös jalkapohjat tulevat ikävästi kipeäksi mikäli en käytä sukkia. Onneksi mieheni on hieronut jalkojani myös ahkerasti ♥

Näihin raskausajan apuvälineisiin olen siis ollut ehdottoman tyytyväinen ja mikäli esimerkiksi turvotus vaivaa, suosittelen ehdottomasti hankkimaan kompressiosukat. Mitä apuvälineitä teillä on ollut käytössä raskausaikana? 

Muistakaahan osallistua myös lukija-arvontaan täällä! :)

Postaus on toteutettu yhteistyössä Tukisukat-Shopin kanssa.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Ensimmäinen äitiyslomaviikko

Ensimmäinen kokonainen äitiyslomaviikko on nyt takana ja olen ihme kyllä malttanut ottaa rennosti. Joinakin päivinä olen kyllä ollutkin niin väsynyt, etten olisi kyllä jaksanut mitään touhutakaan. Raskausviikkoja on takana tänään sunnuntaina 36+3, joten kohtahan meidänkin vauva on täysiaikainen mikäli hän päättää syntyä ennen laskettua aikaa. 

Tällä viikolla olen pessyt paljon vauvanvaatteita valmiiksi, siistinyt kotia, siivonnut äitiyspakkauksesta vaatteet pois, jotta vauva pääsee laatikkoon nukkumaan. Sami kyllä hieman ihmetteli haluani laittaa vauva laatikkoon kerran sänkykin on hankittu, mutta ompahan nyt joku paikka ainakin valmiina.
Onneksi aurinkoiset ilmat ovat suosineet minua, sillä jaksan puuhailla kotonakin huomattavasti paremmin jos ulkona on kaunis ilma. Ehkä hassua puuhailla sisällä kauniilla ilmalla eikä olla ollenkaan ulkona, mutta kuten jo mainitsin, välillä ei vain saa aikaiseksi yhtään mitään. Sängyssä loikoilu taitaa kyllä olla tällä hetkellä sitä hommaa, jota minun kuuluisikin tehdä.

Torstaina kävimme serkkuni Maijan kanssa pyörimässä Helsingin keskustassa ostamassa mm. arvontaan palkinnot sekä piipahdimme Stockmannin kodinosastolla. Löysin sieltä Lexingtonin vauvalakanoita, joihin aion kyllä käyttää joululahjaksemme saadun lahjakortin. Stockalla oli myös kaipaamiani pyyhkeitä niin vaaleansinisinä kuin punaisinakin, joten Maija, ostoksille mennään kunhan Tyyppi on syntynyt.
Vauva ei ole kauheasti vielä ilmoitellut mitään tulohaluja, vaikka harjoitussupistuksia onkin etenkin tänään illalla ollut enemmän kuin aiemmin. Muuten olo kuitenkin täysin normaali ja olenkin saanut nauttia harvinaisen vaivattomasta raskaudesta. Ainoastaan alkuraskauden kammottava väsymys oli selkeä raskausoire sekä tietysti outo himo perunasalaattiin, joka sekin on jo laantunut :)

Eilen illalla kävimme Sofian kanssa katsomassa Putousta livenä ja oli muuten aivan mahtava kokemus! Putous on kuulunut suosikkiohjelmiini jo vuosien ajan ja mikäli teilläkin on mahdollisuus käydä katsomassa Putousta paikan päällä, suosittelen ehdottomasti! Illalla tuli myös pelattua pitkästä aikaa CS:sää yömyöhään saakka sekä katseltiin vielä Haluatko miljonääriksi-sarjan uusin jakso. Nukkumaan päästiin vasta melkein kolmelta yöllä, hups!
Tänään ollaan otettu Samin kanssa ihan rennosti kotona ja katsottu "The accountant" niminen elokuva. Pääosassa oli Ben Affleck ja itseni elokuva yllätti ainakin positiivisesti. Tällä hetkellä Sami katsoo Deadpoolia, mutta itse en jaksanut siitä innostua. Niinpä tässä sitä siis ollaan postailemassa kasvonaamio kasvoilla ja kohta pääsen repimään sen pois. Ensi viikolla palaillaan ainakin tarkempien Putous-kuulumisten parissa sekä voisin myös vihdoin esitellä Assemblyillä ottamani kuvat. 

Muistakaahan osallistua arvontaan ja ihanaa tulevaa viikkoa kaikille! :)

lauantai 11. helmikuuta 2017

Pink Bucket Bag

Eräänä päivänä Vauva-lehden Odotukseni-applikaatiossa oli kehotus siitä, että osta itsellesi ja vauvallesi jotain kivaa. Vauvalle on tullut ostettua jo vaikka mitä kivaa, mutta tosiaan itselle ei. Siitä se ajatus kuitenkin lähti ja päädyin Zafulin sivuille seikkailemaan keskelle ihania laukkuja. Kuten tiedätte, rakastan yli kaiken Ted Bakerin etenkin vaaleanpunaisia juttuja ja omistankin Bakerilta niin kenkiä, vaatteita, koruja kuin laukkujakin. Haaveissani oli pitkään ollut Bakerin vaaleanpunainen Bucket Bag, mutta en koskaan sitten raaskinut tilata sitä. Kun näin tämän Zafulin vaaleanpunaisen version, olin myyty sillä hetkellä.
Kun laukku saapui, työkaverinikin luulivat aluksi kyseessä olevan Bakerin laukku. Niin hyvin tyylini on siis sielläkin selvillä, mutta ei, tämä ei tosiaan ole Bakerin. Laukku noudattelee kyllä hyvin samaa linjaa Bakerin kanssa ja onhan tämä ihan julmetun kaunis laukku. Monet kyselivät, että miksi hankin nyt näin epäkäytännöllisen laukun kun odotan vauvaakin, mutta eihän se elämä siihen lopu, että saamme vauvan ja haluan säilyttää tyylini jatkossakin.
Laukku on tosiaan tilattu Zafulilta ja se maksoi postikuluineen 29 euroa. Laukun saapuminen kesti melkein kuukauden, mutta hyvää kannatti odottaa. Seuraavaksi odotankin kevään saapumista, jotta pääsen käyttämään tätä vaaleanpunaisen kevättakkini kanssa.
Laukku on kooltaan melko pieni, mutta yleensä kannankin mukana vain avaimia, korttikoteloa sekä puhelinta, joten omille tavaroilleni en kaipaakaan isompaa laukkua. Vauvan tavarat ovatkin sitten asia erikseen. Täytyykin ehkä kurkkailla josko Zafulilla olisi myös hieman isompia kauniita laukkuja, jossa voisi sitten kantaa kaikkien tavaroita mukana... Haaveissa olisi myös musta reppu. Tätäkin saisi vaaleanpunaisena, mutta jostain syystä musta viehättää tässä mallissa enemmän.
Kunhan kevät saapuu paremmin, pääsette varmasti näkemään tätä laukkua useammissakin asukuvissa. Mitä mieltä te olitte tästä laukusta? :)

Muistakaahan myös osallistua lukija-arvontaan, johon pääsette tästä

torstai 9. helmikuuta 2017

Lukija-arvonta: Voita Maybellinen Baby Lips Color Balm Crayon

Ihanaa torstai-iltaa! Lupasin järjestää teille blogini lukijoille arvonnan heti, kun blogillani on 250 rekisteröitynyttä lukijaa Bloggerin kautta. Nythän tuo luku on täynnä ja iso kiitos teille jokaiselle, jotka olette blogini lukulistalleni lisänneet. Yhtälailla arvostan myös teitä, jotka seuraatte blogiani blogit.fi-palvelun, Facebookin tai Bloglovinin kautta. ISO KIITOS! ♥
Palkintona tässä arvonnassa on kaksi Maybellinen Baby Lips Color Balm Crayonia, jotka ovat ilmestyneet hiljattain kauppoihin. Värisävyiksi valitsin Candy Redin (tummanpunainen) sekä Sugary Orangen (oranssi). Olisin kovasti halunnut hankkia mukaan vielä 3 erikois-Baby Lipsiä, mutta ne olivat joka puolelta loppu.
Tällä kertaa tämä arvonta on vain teille lukijoilleni, sillä haluan palkita juuri teidät yhteisen matkamme kunniaksi. Mikäli haluat osallistua arvontaan, toki voit liittyä lukijajoukkoon.

Arvonnan säännöt ovat seuraavat: 

Jätä yhteystietosi kommenttiboxiin sekä kerro mitä kautta blogiani seuraat. Tällä kertaa arvonta on tarkoitettu lukijoille, joten otathan tämän huomioon.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 16.2.2017 klo 21:00.

Onnea kaikille arvontaan!

Ps. Tämän arvonnan palkinnot olen kustantanut itse ja saatan vielä täydentää palkintoa, mikäli saan erikois-Baby Lipsejä vielä käsiini ennen arvonnan päättymistä.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Vihdoinkin äitiyslomalla

Äitiyslomani alkoi virallisesti viime viikon perjantaina ja kyllä sitä odotettiinkin. Vaikka olo ei ole edelleenkään mitenkään tukala ja fyysisesti olisinkin varmasti jaksanut vielä töissä, henkisesti olin jo kuitenkin äitiysloman tarpeessa. Pesänrakennusvietti on nostanut kovasti päätään ja olenkin koittanut ottaa nämä ensimmäiset päivät tarpeeksi rauhassa, vaikka to do-listalla onkin miljoona juttua, jotka haluan hoitaa kuntoon ennen pienokaisen syntymää. 

Muutamia pakollisia juttuja löytyykin listalta ja niitä ovat mm. vauvan petivaatteiden pesu, kotiutumisvaatteiden pyykkäys ja valinta sekä sairaalakassin pakkaaminen. Lähtö laitoksellehan voi koittaa jo oikeastaan minä hetkenä tahansa, joten pitäisi äidinkin pikkuhiljaa laittaa itseään valmiiksi. Ajatuksen tasolla kassin sisältöä on toki pohdittu ja jos teillä on hyviä vinkkejä mukaan pakattavista tavaroista, niin kertokaa ihmeessä! Synnytyssuunnitelman teko on myös listalla.
Perjantai ei kulunut niin rauhallisissa merkeissä, sillä viiletimme Pupun kanssa pitkin Isoa Omenaa ja Espoota. Nyt kuitenkin tämän viikon arkipäivät ovat kuluneet juuri niin rauhallisesti kuin kuuluukin. Joka päivä olen pessyt pyykkiä sekä järjestellyt kotia pikkuhiljaa. Eilen olin tosin niin väsynyt, etten oikeastaan jaksanut juuri järjestellä. Koitin nukkua päiväunia kolme kertaa kuitenkaan nukahtamatta. Teukka on kuitenkin nauttinut, kun Äiti on ollut jatkuvasti seurana (tai näin haluan ainakin uskoa).

Tänään olenkin ollut huomattavasti aktiivisempi, sillä olen jaksanut siivota täällä, käydä kävelyllä ihanassa pakkasilmassa sekä aiomme myös lähteä katsomaan Samille jälleen uusia luistimia. Työkaverini kävi myös kahvilla vaihtamassa kuulumisia kanssani. Sain myöskin selvitettyä kaikki raha-asiat Kelan kanssa ja ihmeellisen hyvin kaikki tulikin selvitettyä. Olin varautunut huomattavasti vaativampaan taistoon tuon ihanan laitoksen kanssa. Sain myös tehtyä H&M Homeen tilauksen ja nyt mm. vaaleanpunaiset tyynyliinat ovat matkalla kotiamme koristamaan.
Huomiselle ei olekaan onneksi mitään suunnitelmia ja ehkäpä huomenna nautin olostani tekemättä yhtään mitään. Alunperin meidän piti mennä käymään Stockmannilla jo keskiviikkona serkkuni Maijan kanssa, mutta siirsimme reissua torstaille. Samalla reissulla käyn myös hakemassa tulevan arvonnan palkinnot, joten pientä kivaa luvassa teillekin!

Laskettuun aikaan on tänään 31 päivää, mutta eihän sitä tiedä koska Tyyppi päättää syntyä. Nyt kuitenkin aion nauttia näistä tulevista päivistä ja kerätä voimia tulevaan koitokseen. Ihanaa alkuviikkoa teille kaikille! :)

maanantai 6. helmikuuta 2017

Kosmetiikkakorneri: Testissä mustapäänaamiot

Olen pitkään jo halunnut kokeilla erilaisia mustapäitä poistavia kasvonaamioita ja vihdoin sain hankittua paria eri merkkiä testiin. Olen nähnyt monen tilaavan näitä mm. Wishin kautta, mutta itse en koskaan uskaltaisi laittaa mitään Kiinasta tilattua tököttiä naamaani. Näin ollen testiin päätyivätkin Kicksin sekä MayBeautyn versiot näistä poisrevittävistä naamioista.

Paneudutaampa ensin Kicksin versioon:
Kicks Peel off mask / 3kpl 12,90 €
Kicksin Peel off maskeja saikin metsästää kissojen ja koirien kanssa ja vihdoin Pupu löysi näitä onneksi Isosta Omenasta. Hintaa kolmella naamiolla oli 12,90 euroa ja naamiot tulevat metallisessa pussissa, josta se levitetään käsin kasvoille. Vaikutusaika näillä on n. 20-30 minuuttia ja sen kyllä huomaa ilman ajanottoakin milloin naamion voi ottaa pois. 

Naamion koostumus oli kevyt eikä naamion kuivuttua iholle jää kiristävää tunnetta. Itselleni tämä oli äärimmäisen huono merkki, sillä toivoin naamion irrottavan tehokkaasti epäpuhtauksia nenän ja leuan alueelta. Naamio lähti kevyellä vetämisellä pois kasvoilta yhtenä kappaleena, mutta kuivuessaan naamio oli miltei harsomainen jos niin tätä voisi parhaiten kuvailla. Nopealla vilkaisulla naamioon ei näyttänyt jääneen juuri mitään kiinni vaikka kasvoni olivatkin epäpuhtauksia täynnä. Silti kasvojen huuhtelemisen sekä kosteusvoiteen jälkeen kasvot tuntuivat raikkailta ja iho näytti paremmalta, mutta olin silti pettynyt. 

Kerkesin kokeilla näitä ennen tätä postausta kahteen otteeseen ja tuomio on ikävä kyllä tyly: En suosittele. Vaikka iho tuntuikin paremmalta, odotin silti paljon enemmän  näiltä kasvonaamioilta. 
MayBeauty / 8kpl 17,50 euroa (ovh. 25 €)
Testin toiset naamiot tilasin MayBeautylta hyvällä alennuksella ja 8 kpl kasvonaamioita maksoi 17.50 euroa toimituskuluineen. Toimitus kesti 2 päivää, joten plussaa nopeasta kirjetoimituksesta.

MayBeautyn kasvonaamioiden idea oli sama kuin Kicksinkin: molemmat tulivat metallipussissa, josta naamion sai levittää itse käsin. Näihin on mahdollista tilata erikseen levityssuti, mutta itse katsoin parhaaksi säästää n. 8 euroa. Levitys onnistui kuitenkin helposti ilman sutiakin eikä tästä syntynyt sen kummemmin sotkua. Naamion kuivumisaika oli 30-45 minuuttia ja tässäkin tapauksessa naamiosta huomaa kyllä milloin sen voi ottaa pois.

Toisin kuin Kicksin naamioissa, tämän naamion poisottaminen kyllä nipistää melko reilustikin, sillä naamio tarttuu todella tehokkaasti kiinni epäpuhtauksiin. Itse olen juuri sen verran masokisti, että tätä taas pidin hyvänä merkkinä. Kannattaa kuitenkin varoa kulmakarvoja sekä hiusrajaa mikäli haluaa välttyä suuremmilta kärsimyksiltä. Pienestä nipistelystä huolimatta naamio lähti siististi pois ja naamiosta pystyi erottamaan siihen kiinni jääneet epäpuhtaudet. Kasvot olivat naamion jälkeen myös selkeästi puhtaamman näköiset kuin Kicksin version jälkeen. Mikäli naamion käytön jälkeen on tarkoitus vielä lähteä jonnekin, malta odottaa tovi, sillä ainakin itselläni kasvot punoittivat hieman naamion poistamisen jäljiltä.

Kasvojen huuhtelun sekä kosteusvoiteen jälkeen kasvot näyttivät selkeästi hehkuvimmalta kuin ennen naamion käyttöä ja kasvonaamion lupaus "näytät kauniimmalta kuin koskaan ennen" pitää ainakin jokseenkin paikkansa. Näin ollen päästään lopputulokseen, että voin suositella näitä naamioita. Näitäkin naamioita testasin pariin otteeseen ennen tämän postauksen kirjoittamista.
Mikäli siis kaipaat tehokasta kasvonaamiota, tilaa ainakin näistä kahdesta mieluummin MayBeautyn versio. Naamio toteuttaa lupauksensa huomattavasti paremmin kuin Kicksin versio sekä hinta-laatusuhde on parempi. Lisäksi tilaaminen oli vaivatonta sekä nopeaa eikä tarvitse lähteä erikseen kaupoille, jota itse ainakin inhoan yli kaiken.

Ostin tammikuussa myös L'Orealin kasvonaamioita testiin, joten jos kasvonaamiot kiinnostavat niin pysy ihmeessä kuulolla. En halunnut ottaa kyseisiä naamioita mukaan tähän samaan postaukseen, sillä ne kasvonaamiot ovat pois pestäviä ja muutenkin aivan erilaisia kuin nämä kaksi.

Onko teillä kokemusta tällaisista naamioista ja mitkä ovat teidän suosikkeja? :)